Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa lähettää armeijan Minnesotaan käyttämällä yli 200 vuotta vanhaa kapinalakia.
Tilanne on kärjistynyt entisestään, kun liittovaltion maahanmuuttoviraston agentti ampui Minneapolisissa ihmistä jo toistamiseen viikon sisään.
Varaoikeusministeri Todd Blanche syytti Minnesotan kuvernööri Tim Walzia ja Minneapolisin pormestari Jacob Freyta terrorismista.
Kapinalakia ei ole käytetty yli 30 vuoteen, ja se antaa presidentille oikeuden lähettää armeijan siviililainvalvontatehtäviin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa ottaa käyttöön niin kutsutun kapinalain ja lähettää armeijan Minnesotaan.
Uhkaus tuli torstaina, kun jännitteet osavaltion suurimmassa kaupungissa Minneapolisissa ovat kärjistyneet toisen ampumistapauksen jälkeen viikossa.
”Jos Minnesotan korruptoituneet poliitikot eivät noudata lakia ja lopeta ammattimaisten agitaattoreiden ja kapinallisten hyökkäyksiä ICE:n patriootteja vastaan, jotka vain yrittävät tehdä työtään, otan käyttöön kapinalain”, Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa.
Myöhemmin perjantaina Trump täsmensi toimittajille, että kapinalain käyttö ei ole ajankohtaista juuri nyt, mutta hän on valmis käyttämään sitä ”tarvittaessa”.
Kapinalaki on vuodelta 1807 peräisin oleva laki, joka antaa presidentille oikeuden lähettää armeijan Yhdysvaltojen maaperällä siviililainvalvontatehtäviin.
Lakia ei ole käytetty yli 30 vuoteen. Viimeksi se otettiin käyttöön vuonna 1992, kun presidentti George H. W. Bush lähetti kansalliskaartin Los Angelesiin mellakoiden aikana kuvernöörin pyynnöstä, kertoo The Wall Street Journal.
Kapinalakia on käytetty historian aikana 30 kriisissä. Yhteensä 18 presidenttiä 45:stä on käyttänyt sitä. Useimmin sitä on käytetty 1800-luvulla. Presidentit Dwight D. Eisenhower ja John F. Kennedy käyttivät lakia 1950- ja 1960-luvuilla koulujen rotuerottelun lopettamiseksi.
Viimeksi lakia käytettiin kuvernöörin vastustuksesta huolimatta vuonna 1965, kun presidentti Lyndon B. Johnson lähetti kansalliskaartin Selmaan Alabamaan suojelemaan kansalaisoikeuksia puolustaneita mielenosoittajia.
Oikeusasiantuntijat ovat varoittaneet, että laki on liian laaja ja epämääräinen. Lain mukaan presidentti voi käyttää sitä, kun ”laittomat esteet, salaliitot tai kokoontumiset tai kapina Yhdysvaltojen valtaa vastaan tekevät Yhdysvaltojen lakien täytäntöönpanon tavanomaisten oikeudellisten menettelyjen kautta mahdottomaksi”.
Minneapolisissa on tällä hetkellä noin 3 000 liittovaltion agenttia maahanmuutto- ja tullivirastosta ICE:stä sekä tulli- ja rajavartiolaitoksesta. Vertailun vuoksi Minneapolisissa ja viereisessä Saint Paulin kaupungissa on kummassakin noin 600 poliisia.
Tilanne kärjistyi uudelleen torstaina, kun varaoikeusministeri, republikaani Todd Blanche syytti Minnesotan demokraattikuvernööriä Tim Walzia ja Minneapolisin demokraattipormestari Jacob Freyta ”terrorismista”.
”Minnesotan kapina on suora seuraus epäonnistuneesta kuvernööristä ja kauheasta pormestarista, jotka kannustavat väkivaltaan lainvalvontaa vastaan. Se on inhottavaa”, Blanche kirjoitti X-tilillään. Hän lisäsi, että lausunto ei ole uhkaus vaan lupaus.
Kuvernööri Walz vastasi vetoamalla Trumpiin, jotta tämä rauhoittuisi.
”Teen suoran vetoomuksen presidentille: Lasketaan lämpötilaa. Lopetetaan tämä kostokampanja”, Walz kirjoitti X:ssä.
Sisäisen turvallisuuden ministeri Kristi Noem sanoi torstaina, ettei hallinnon suunnitelmissa ole vetäytyä Minnesotasta. Hän vahvisti keskustelleensa presidentin kanssa kapinalaista.
Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson ilmaisi tukensa mahdolliselle kapinalain käytölle.
”Voin kertoa teille, että Minnesota on hallitsematon”, Johnson sanoi ABC Newsin mukaan. Hänkin syytti osavaltioiden ja kaupunkien johtoa väkivaltaan yllyttämisestä.
Ihmiset etsivät tavaroita ilkivallan kohteeksi joutuneesta autosta Minneapolisissa keskiviikkona.
Jännitteet alkoivat kiristyä viikko sitten, kun ICE:n agentti ampui 37-vuotiaan perheenäiti Renee Nicole Goodin kuoliaaksi. Sisäisen turvallisuuden ministeriö väitti Goodin yrittäneen ajaa autollaan agenttien yli, mutta paikalliset viranomaiset kiistävät väitteen.
Myöhään keskiviikkona paikallista aikaa Minneapolisissa tapahtui toinen ampumistapaus, kun ICE:n agentti ampui venezuelalaismiestä jalkaan. ICE:n mukaan mies yritti hyökätä agenttien kimppuun muiden miesten kanssa lumilapiolla ja luudanvarrella. Ammuttu mies ei loukkaantunut hengenvaarallisesti.
Liittovaltion agentit ovat myös käyttäneet kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan. Keskiviikkona kaksi lasta, joista toinen oli puolivuotias vauva, joutui sairaalahoitoon kyynelkaasun vuoksi.
Minnesota, Minneapolis ja Saint Paul nostivat maanantaina kanteen sisäisen turvallisuuden ministeriötä vastaan vaatien ICE-operaatioiden lopettamista. Kanteessa operaatioita kutsutaan ”perustuslain vastaisiksi ja laittomiksi”.
Pyöräilijä kuvasi kyynelkaasupilviä Minneapolisin kaduilla torstaina.